Juha ja lapset päiväunilla niin taas jälleen kerran hyvää aikaa kirjoitella tätä blogia. Pesukone taas laulaa, mistä hitosta suoraan sanottuna tuota pyykkiä tuleekin aina noin paljon? Tänään jos nuo pyyhkeet ja petivaatteet pesisin pois, niin ehkä se riittää. Kuiviaa vaatteita saisi taas viikkailla kaappeihin ja muutenkin vähän raivata olohuonetta kun kummipoika isänsä kanssa kuulemma tulossa kylässä käymään iltapäivästä. Jotenkin on vaan niin vetämätön olo, ei jaksaisi tehdä niin mitään. Liekö nyt sitten johtuu tästä asunnosta kun tuttu ja turvallinen yskä palasi oikeastaan heti kun tänne kotiin tultiin eilisen Kuopion reissun jälkeen? Juhakin valitteli että keuhkot on tulessa ja yskähän tuolla on aika hurjan kuuloinen. Suunnitteli hakevansa Codesan Compia apteekista tänään, mutta mietin että näinköhän mitään auttaa kun oirein puolesta kuullostaisi siltä että tulehdushan tuolla miehellä siellä keuhkoissaan on. :(

* 

Muutenkin masentaa jotenkin kun tulin nyt Onnin Wilmaa lukeneeksi ja siellä oli koululta nyt viestiä. No, pojan koulu nyt on kuitenkin mennyt ihan ok, ei siinä mitään. Hyvin tuntuu pärjäävän kielissä ja matikassa, mutta siis Rantakylän koululla sisätilaongelma ja oli sitten koulun sihteeri laittanut viestiä että olisi hyvä jos täyttäisin tuon THL:n kyselyn koskien tuota koulun (ja myöskin kodin) sisätilaongelmaa ja sitä miten se näyttäytyy lapsella ja myöskin mein perheellä. Kysyttiin myös biologisen isän sairasteluja ja en siihen sitten osannut mitään sanoa, kun eihän Jukka niistä kanssani mitään puhu. Veikkaan että varmasti on hänelläkin jotain kun tuntuu olevan yhtenään hänkin kipeänä, vaan eihän se sitä miulle myöntäisi kun muutenkaan ei tekemisissä silleen olla kuin vain ja ainoastaan Onnin asioissa ja silleen eipä miuta ne kiinnosta. Kuitenkaan ei ne asiat mallillaan ole kun Onnilla tuo astma pahentunut entisestään. Koko ajan vaan tulee lisää lääkkeitä ym. Vaatteet , iho ja hiukset haisee sille maakellarille ym. Ihan ymmärrettävästi on jo hätä Onninkin terveyden suhteen, puhumattakaan muusta perheestä kun taas jälleen kerran Jasperillakin menee säännöllisenä tuo astmalääkitys ja Emiliakin tuntuu aika tukossa olevan.

*

Että tässä ihan oikeasti yöt läpeensä oikeastaan nyt valvonut ja miettinyt että mistä hitosta uusi asunto ylipäätään meillekin. Joensuun Koteihin meillä nyt Juhan kanssa mennyt maku ja usko ja luotto kun tuntuu ettei sitä kautta tervettä asuntoa meille löydy. Yksityisellä taas se juttu, että ne tarkistaa molempien luottotiedot. Tietty eihän se kiveen ja puuhun ole kirjoitettu että sen meidän asuinpaikan nimenomaan tulee tämä Joensuu olla, mutta elämä menisi kyllä sangen mielenkiintoiseksi jos jonnekin ympäristökuntaan muuttaisimme kun kuitenkin miulla työpaikka täällä ja en haluaisi eroon Onnista, omasta lapsestani. Muutenkin nykyään nähdään aivan liian harvoin joka sitten heijastuu pojan käytöksessä ja kaikessa. :( Tuntuu että ollaan tällä hetkellä niin umpikujassa tässä... Voi kun olisikin se mahdollisuus että voisi ostaa sen oman TERVEEN asunnon, ei ottaisi kiinni rahasta, eikä mistään muustakaan seikasta... Vaan minkäs teet kun olet köyhä ja kipeä. Näillä nyt mennään mihin pystytään ja mihin on varaa, muutakaan et oikein voi.

* 

Kun nyt vaan löytyisi meille se koti missä pystytään elämään ja olemaan.