Uusi päivä taas ja viikonloppu lähenee ja muksujen syyslomakin alkaa täällä päin suomea. Itsekin ensi viikon lomailen, kun työpaikan normipäivätoiminta on kiinni. Tekee kyllä ihan hyvääkin moinen viikon loma jolloin pystyy kätevästi hoitamaan asioita, tekemään rästissä olleet kotityöt ja myös vetämään halutessaan lonkkaakin. ;)

Onnikin tulee tänään meille syysloman viettoon. On 4 päivää meillä, tiistai-illtasta käy Jukka hakemassa pojan hänen luokseen viettämään lomaa, eli puolitettiin tuo poitsun lomanen, mikä ihan hyväkin asia loppujen lopuksi. Ensi tiistaina ennen kuin lähtee isänsä matkaan, niin kaappaan pojan miun matkaan aamupäivästä ja lähdetään etsimään isompaa vaatetta. Onni kun otti sellaiset kasvuspurtit että hyvä jos perässä pysyn. Lähes kaikki vaatteet pieniä, ei hyvä. Ainakin housuja ja yövaatteita saisi pojalle katsella, eli taitaa taas 100e vähintään mennä vaatteisiin, kun epäilen että täältä aika heikosti löytyy kirppiksiltä koon 134-140 vaatteita POJILLE. Eli ehkä suosiolla suuntaamme keskustan kauppoihin sitten. Carlsonille näillä näkymin kun siellä HH-päivät ensiviikon lauantaihin asti ja näytti kuvasto mainostavan ainakin jotain collareita tyyliin 5e/kipale. Jos on asialliset niin niitä hommata ainakin muutamat parit sitten.

Emiliakin tässä pari päivää ollut kipeänä. Hirveän räkäinen tuo tyttö ja kurkku taitaa olla kipeänä kun ei oikein syödä halua kuin viileätä ruokaa. :( Nyt sitten vissiin tuo samainen tauti tarttunut miuhunkin kun kurkussa tuntuu olevan kaktus, räkä vuotaa ja on jotenkin hömelö olo muutenkin. Kuumetta ei tosin vielä ole, mutta eilen illasta jo mietin että onko miun viisasta lähteä sittenkään niihin Jenni-siskoni vauvan ristiäisiin, jotka olisi tyyliin huomenna iltapäivästä. Kun siinä on se tartuntavaara ja pahimmillaan voi tarttua sitten tähän uuteen tulokkaaseen. No, pitää katsella ja kuullostella että mihinkä päin tämä olotila tästä vielä ottaa ja kallistuu, sen mukaan sitten mennään.

Emilian päivätkin tosissaan tulossa ja meillähän se ilmoitus PSI:ssä, eli parhaat synttärit ikinä-palstalla. :) Nyt kiitettävästi ihmiset ottaneet yhteyttä ilmoituksen myötä ja kommentoineetkin juttua. Pääasiassa onneksi positiivista vaan, mutta yksi kommentti otti päähän siellä todella ja vähällä oli etten ottanut kys. henkilöön yhteyttä ja avautunut hänelle että millä oikeudella hän alkaa haukkua, vaikka ei edes tunne meitä, eikä tiedä meidän perheemme taustoja. Hillitsin kuitenkin loppupelissä itseni ja annoin olla. Joka tapauksessa ainakin kakku sieltä olisi nyt tulossa meidän tytölle lahjoituksena. Tuo Kakkuvelho Mirva-magia sen luvannut tehdä. :) Ja vissiin ainakin 50e lahjakortin BR-leluihin (lähin myyntipiste Matkuksessa, Kuopiossa) saamme ja eilen tuli pakettikortti täysin tuntemattomalta ihmiseltä Emilian nimissä ja ilmeisestikin vaatteita on siinä paketissa. Juhalle jo sanoin että mikäli meille mahdottomasti alkaa lahjoituksena tulla leluja ja vaatetta, niin puolet annetaan lahjaksi ja puolet pistetään joulupakettiin sitten. :) Jos joku ottaa siitä nokkiinsa sitten, niin ottakoot. Joka tapauksessa tällä hetkellä tuntuu siltä että ihan kivat synttärikemut me vielä saadaan Emilialle aikaan, vaikka eihän 2 vuotias vielä ihmeitä osaa vaatia kun on vielä niin pieni. :)

Jasperkin innostunut nyt askertelusta ihan tosissaan ja etenkin hamahelmistä tykkää tehdä kaikennäköistä. Meillä vielä niitä helmiä muutama laatikollinen kun ollaan saatu sukulaisilta, mutta niitä helmilevyjä saisin katsella uusia, kun ne entiset on jo parhaat päivät nähneet. Jos vaan nyt muistan niin tiistaina voisi niitäkin käydä hakemassa askartelukaupasta muutaman kappaleen. Tässä lomalla ollessa joutaisi niitä askartelemaan yhdessä Jasperin kanssa ja kun ei enää pelkoa että tuo Emiliakaan niitä suuhunsa tunkisi. Myös joku askartelusetti voisi olla aika kova juttu. No, josko jouluksi sitten viimeistään sellaista katselisi ellei nuo kummit innostu aiheesta...

Juhankin kanssa elämä rullaa aika tasaisesti. Ainakin vielä tuon ensi talven tekee Ympäristötuotannolle / Destialle lumenauraus hommia, en sitten tiedä vielä että jatkaako sitten myös tulevan kevään ja kesän tuolla "ymppiksellä" vai mitä oikein aikoo. Kun aina kovasti höpisee että vaihtaisi alaa toiseen, mutta siihenpä se nyt sitten kanssa jääkin. Eli se "lumilesken" arki kutsuu jälleen, kun tottakai hälytysvalmidessa mennään, eli kun sitä lumihöttöä tulee taivaan täydeltä niin sitä on mentävä. Eli ei kauheasti apuja lasten kaitsemiseen ole taas tiedossa ja sen kyläilyn pitkin suomea saa suosiolla myöskin unohtaa. Pitää kai ruveta ihan tosissaan vinkumaan että ne porukat vaihteeksi tulisivat tänne. Vaikka eihän ne tule kun vetoavat pitkään välimatkaan, rahapulaan yms. On yritetty jo niin monta kertaa ennenkin, niin fiilikset alkaa olla vähän sitä luokkaa että miksi edes yrittää ja kysyä. Kai se sitten on miun vika kun me asutaan täällä korvessa jonne on niin surkeat liikenneyhteydet ja kaikki. Miekin otin tosin eilen illasta puheeksi taas jälleen kerran että muutettaisiin toiselle paikkakunnalle. Miulla mieli halajaisi kovasti takaisin lapsuusmaisemiin nimittäin. Tällä kertaa ei Juha sitä tyrmännyt - ihme ja kumma ja myönsi että on hänkin sitä asiaa tuumaillut. Mies itse haikailee takaisin sinne pohjois-pohjanmaalle, Raahen seudulle. Periaatteessahan mikään ei estäisi muuttaa, kun eihän tässä kaupungissa miuta oikein mikään muu pidättele kuin tuo meidän Onni, mutta onhan se niinkin että helpommin pääsee muuttamaan muualle jos on varma työpaikka  tiedossa ja kaikkea. Ja tällä hetkellä kun ne työpaikat meillä on täällä. Että näillä mennään...

Jeps, mutta äidilliset velvollisuudet kutsuu taas, niin ensi kertaan!