Hilirimpsis vaan taas!

Lapset hoidossa taas vaihteeksi, johan ne tässä parisen päivää kotona pyörivätkin. Kiitos tämän osa-aikaisen päivähoito-oikeuden joka on kyllä ihan perseestä suoraan sanottuna, meidän muksut nyt olleet tämän alkuvuoden hoidossa vain ja ainoastaan ke-pe ja keskiviikkonakin vain ja ainoastaan puolille päivin. Kyllä lievästi sanottuna on tämä ottanut aivoon, vaan onneksi siihen on nyt tulossa muutos kun ne miun opinnot jatkuvat viikosta 11 eteenpäin. :) Siitäkin tänään tosin oli hoitajien kanssa puhetta että kun ne siellä tottakai tarvitsisivat jotain dokumenttia noista alkavista opinnoista, vaan kun ei miulle mitään ole vielä annettu, kerrottu vain ja ainoastaan että silloin ja silloin jatkuvat. Hieman tunnen itseni kieltämättä tyhmäksi, mutta eipä ole toisaalta ensimmäinen kerta pksotun (Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys) tietäen ja tuntien että nämä asiat etenee etanavauhtia ja saa menettää vähintään hermonriekaleensa ennen kuin tekevät jotain. Laitoin nyt sähköpostiviestin tälle naiselle joka hoitaa näitä miun asioita ja toivon todella että hän nyt ihan oikeasti laittaisi sitä tietoa. Kun kerta luulisin että tietävät jo nuo kurssiaikataulut sun muut kun hehän tämän miun koulutuksen ovat luvanneet rahoittaa kerta.

Lisäksi Onnin elatusmaksu vapauksen käsittelyssäkin kestää. Täyttelin tänään päivärahahakemusta ja tulin sitten vilkaisseeksi sitä viestit-osiota. Ei olisi pitänyt katsoa, tuli sellainen voi v*ttu olo meinaan. Käsittelyssä on ruuhkaa, joten kestää pitempään kuin se luvattu 6 viikkoa tuon kanssa kunnes saan jotain tietoa että vapaudunko noista maksuista niinkuin pitäisi, vai enkö. Jos en, niin sitten vaan soittoa vähän äkäiseen lastenvalvojalle ja he selvittää asian loppuun kuulemma että saan sen vapautuksen. Siinä kun joku tulorajajuttu, muistaakseen 1600e/kk pitäs tienata että on elatusvelvollinen. No, miun tulot jää reilusti alle tuon. Melkoista jännäilyä ja tuskailua tämä miun arki kyllä kieltämättä on aina välillä. Varsinkin nämä raha-asiat on niitä jotka tuottaa "muutaman" harmaan hiuksen lisää miulle ihan joka ikinen kerta. Koskahan koittaisi se päivä jolloin ei tarvitsisi märehtiä tätä elämisen kalliutta? Kun tuntuu ettei ole kohta varaa elääkään, mutta ei kyllä kuollakaan, kun sekin meinaan niin perhanan kallista touhua. No, onpa taas todella synkät puheenaiheet...

Pyyhkeet pyörii pesukoneessa parhaillaan. Tässä perheessä tuota pyykkiä tulee ihan kiitettävän paljon, joka päivä on nyt joutunut pesemään koneellisen kun tässä kotona on ollut. Juhalle sanoin että se kuivausrumpu helpottaisi elämää kummasti, inhottavaa kun meiltä sellainen hajosi, on sen jälkeen jouduttu noita telineitä virittelemään ihan joka huoneeseen ja ovenkarmeille nostamaan kuivamaan lakanoita. Toki täällä nuo kuivaushuoneet olisi, mutta yleensä ne on ihan ammuttu täyteen muiden eläjien pyykkejä ja sinne ei nykyään uskalla jättää yöksi mitään kuivamaan, kun täältä lähtee tavarat kävelemään.

Tuossa viime kuussahan täällä ensin murtauduttiin häkkivarastoihin. Meidänkin häkkäristä oli lukko hajoitettu, mitään ei kuitenkaan oltu viety. Sitten siitä meni n. viikko, puoltoista, niin eikös seinänaapurin asuntoon menty rymisten ja kolisten. Asunnon ovi rikottiin täysin ovenkarmeineen ja kaikkineen. Sen jälkeen onkin ollut jotenkin niin "rauhoittavaa" tässä pihapiirissä asustella. Juttelin näiden asukkaiden kanssa, jotka tässä jo vuosia asuneet ja nekin sanoi että ei tässä pihassa ole viimeiseen 12 vuoteen ainakaan mitään tällaista tapahtunut, on ollut hirmu rauhallista (siksi mekin tähän muutimme, sen rauhallisuuden takia), mutta toista se on nyt kun tuntuu vähän siltä että tämä kaupunki nimenomaan majoittaa nämä nappiveikot, mtt-potilaat ja vankilasta vapautuneet juuri tähän pihaan. Lapsia uskalla ulos keskenään laskea muutenkaan, kun heti ollaan kiusaamassa ja nimittelemässä. Saanut useampaankin otteeseen olla saarnaa pitämässä noille kakaroille naama punaisena että jättävät meidän lapset rauhaan. Jännä kun ei noiden vanhemmat millään tavalla puutu asiaan, katsovat vaan silmiään pyöritellen ja ovat vähän että voi voi, olikos meidän PirkkoPetteri nyt vähäsen tuhma, soo soo. Siis, mie en kannata mitään väkivaltaa tai tämmöistä lasten kasvatuksessa, en todellakaan, mutta mielestäni joku kuri näillä lapsilla pitää olla ja ennen kaikkea ne KÄYTÖSTAVAT! Tämäkin sen verran iso piha kuitenkin, niin luulisi että kaikki mahtuvat kyllä tänne leikkimään ja touhuamaan omiaan, vaan kun ei. Tällainen kiusaaminen ja toisten haukkuminen sun muu touhu on vaan niin perseestä!

Mitäs vielä? Tänään tarkoitus taas kokeilla uutta reseptiä. Teen Igorin kanaa http://www.pienipunainenkeittio.com/2014/01/kanaa-igorin-tapaa.html  . Siskoni tuota niin kovasti kehui maasta taivaisiin, niin ajattelin että miksen sitten kokeilisi miekin, vaikka voihan se taas olla ettei sitä kukaan muu täällä syö kuin mie. Mutta kun ainaiset lihapullat ja muusi, sekä tuttu ja turvallinen makaronilaatikko tulee jo korvista ja näin oon vaan päättänyt että nämä lapset tulee totutaa muihinkin ruokiin ja ennen kaikkea saada syömään jotenkin huijaamalla enemmän kasviksia, juureksia ja hedelmiä. Marjoja onneksi menee, niiden kanssa ei ole samanlaista huijausjuttua käytettävä. Toki tiettty yhtenään ei ole varaa hankkia jotain eksoottisia hedelmiä meidänkään, mutta onneksi kausituotteet on suht edullisia ja niitä nyt sitten hyödynnän ruuissani jatkossa parhaani mukaan. Ties vaikka lapset (ja mieskin) niistä sitä myöten oppisivat pitämään.

Nyt kuitenkin ne pyyhkeet pois sieltä koneesta ja sitten voisikin sen päivän ruuan valmistaa ennen kuin lähtee lapsia hakemaan hoidosta kotiin päiväunosille. Se olis moro!